Kotiutuminen Helsinkiin on hyvällä mallilla. Koti tuntuu jo kodilta, vaikka sisustaminen on vieläkin vaiheessa. Mutta eihän näillä palkoilla ihmeitä tehdä, pikkuhiljaa hyvä tulee.
Kesä on mennyt huimaa vauhtia. Kotiseudulle ei olla ennätetty kuin kerran kesäkuussa ja seuraavan kerran tarkoitus on sinne päin mennä elokuun puolivälin tienoilla. Mutta onneksi puhelimet pelaa, joten kuulumiset on hyvin tiedossa. Ja kävihän äiti ja siskot täällä viikko sitten.

Työkuvioihin on tulossa muutoksia. Sain koulutusta vastaavia töitä ja pakko on tarttua hetkeen ja kokeilla siipiä vaikka ei nykyisessä työssä olekaan  mitään vikaan. Mutta surkuttelisin loppuelämäni jos en nyt ottais tätä tilaisuutta vastaan, etenkin kun en hakenut edes ko. työpaikkaa vaan yrityksestä oltiin yhteydessä minuun päin. Mutta tässä huomaa, että jos olisin vielä asunut Joensuussa minua ei taatusti oltaisi ajateltu tähän tehtävään. Pitää olla siellä missä tapahtuu, jotta pääsee eteenpäin.
Palkka onneksi nousee uuden pestin myötä, joten voi pikkuhiljaa alkaa suunnitella reissuja Suomen rajojen ulkopuollellekin. Tosin passini menee vanhaksi piakkoin, joten pitää muistaa sekin uusia. En tosin tiedä missä täällä voi sen tehdä, mutta eiköhän se selviä kun surffailee aikansa tuolla internetin ihmeellisessä maailmassa.

Mutta nyt on tarkoitus lähteä Suomenlinnaan testaamaan joku kahvila. Vielä ei ole löytynyt ns. kantapaikkaa, vaikka on testattu aika monia kahviloita. Mutta kriteerit on korkealla (leppoisaa musiikkia, edulliset hinnat, maukas cappucino, mahdollisuus lukea päivän lehdet).