Kaksi viikkoa töissä takana. Kivaa on ollut ja toimenkuva tuntuu muuttuvan koko ajan haastavammaksia. Hieman olen sekaisin mitä pitikään tehdä, mutta kyllähän se tästä, pikkuhiljaa. Tommikin sai onneksi töitä, aloittaa maanantaina Espoossa pankissa.

Oma asuinympäristö tulee totta kai tutummaksi päivä päivältä. Eilen illalla, kun jääkaappi huusi tyhjyyttään eikä lähilaupat olleet enää auki, lähistöllä oleva pizzeria osottautui erinomaiseksi. Kaikki palvelut on todella lähellä, periaatteessa kotialueelta ei tarvitsisi mennä keskustaan ollenkaan. Joten asuinalue oli nappi valinta. Tietysti aina kun muuttaa uudelle paikkakunnalle kaikki peruspalvelut on etsittävä uudestaan, kun ennen piti itsestään selvyytenä missä on posti tai terveyskeskus tai kirjasto. Mutta meillä ne löytyy ihan kivenheiton päässä kaikki.

Sulo on jo onneksi kuin kotonaan. Ollaan keretty tekemään jo pieni eläinlääkäri pyrähdyskin (sekin on kävelymatkan päässä). Onneksi Sulolla on asiat kunnossa.

Nyt viikonloppuna on tarkoitus lähteä lintsille ja viettää muutenkin mahdollisimman paljon aikaa ulkosalla. Lomaa kun ei tänä kesänä ole, joten viikonloput pitää ottaa mahdollisimman rennosti.