No niin, vihdoinkin se tapahtui. Monen kuukauden etsinnän jälkeen sain vihdoinkin kunnon töitä, ja vieläpä aika pitkälle koulutustani vastaavia. Koko kevät oli yhtä hakemusten lähettämistä ja haastatteluissa juoksemista. Stressiä ja harmia ja pettymyksiä, kun aina sai kuulla että työhön valittiin joku, jolla on enemmän kokemusta. Ja pientä turhautumista. Eniten tässä tilanteessa tietysti rassasi se, ettei ollu mitään varmuutta tulevasta, ei tiennyt voiko nyt jäädä tänne vai pitääkö lähteä.

Nyt pitää/ saa tilaisuuden lähteä ja vaihtaa maisemaa. Tavata uusia ihmisiä ja saada uusia kokemuksia. Eli muutto on edessä Helsinkiin, niin kuin niin monella muullakin nykyään.  Helsinki on oikeastaan tuttu vain ostospaikkana. Nyt kokeillaan asumista ja elämistä siellä. Mutta me olemme avoimin mielin ja oikeasti halukkaita muuttamaan. Paitsi Sulo taitaa olla jo hieman stressaantunut asiasta, ainakin se on kovasti ihmeissään siitä kun kaikki tavarat katoaa laatikoihin.

Edessä on siis asunnon etsiminen ja muutto pikavauhtia. Työt uudessa paikassa alkaa viikon päästä. Vähän jännittää, mutta enemmän on intoa ja näytön halua matkassa. Näillä näkymin pesti kestää ainakin jouluun asti ja sitten katsellaan miten elämä muuttuu sen jälkeen.